Rippikoulun teologiset ja pedagogiset perusteet

Mitä rippikoulu on? Miksi sitä käydään?

Mitä se käytännössä on?

Rippikoulun rakententeeseen kuuluu teemapäivät, Jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta, intensiivijakso ja konfirmaatio. Tämä tarkoittaa käytännössä teemapäivien sisältönä: starttipäivää, vanhempainpäivää, yhteistä messu- ja ehtoollisopetusta ja erilaisi tapahtumia. Ryhmän kanssa osallistumista 3-5 Jumalanpalvelukseen ja 1-3 kertaa osallistumista nuorisotoimintaan. Intensiivijakso tarkoittaa 1-2 lähipäivää ja 7 leiripäivää tai päivärippikoulu oman seurakunnan suunnitelman mukaan. Lopuksi rippikoulu loppuu konfirmaatioon.  (Suuri ihme - rippikoulusuunnitelma 2017, 59.)

Miksi rippikoulua käydään?

Rippikoulun tarkoituksena on vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteyiseen Jumalaan ja antaa heille malleja, joita he voivat hyödyntää omassa kristillisessä elämässä. Rippikoulun tehtävä on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskoa, johon hän on kastettu ja pääsee siihen osalliseksi. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 15.)

Teologiset ja pedagogiset perustelut

Rippikoulu on tarkoitettu kasteen saaneille ja kasteelle valmistautuville. Rippikoulu on kasteen vahvistus, joka tekee lapsesta Jeesuksen opetuslapsen sekä kirkon jäsenen (Pruukki 2010, 47). Kaste perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isä, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:19-20). Rippikoulussa ollaan koolla omalla rippikouluryhmällä, jonka kanssa tutustutaan Raamattuun ja luetaan sitä, mutta myös vietetään jumalanpalveluksia, käydään ehtoollisella, rukoillaan ja opitaan yhdessä. Näin nuoret ovat läsnä Jumalan ja Jumalan todellisuuden kanssa, jonka johdosta heissä voi vahvistua Pyhän Hengen vaikutuksesta syntyä syntyä usko Jumalaan. (Suuri ihme - rippikoulusuunnitelma 2017, 13.)

Rippikoulussa kasteen lisäksi opetetaan ehtoollisen merkitys kristinnuskossa. Rippikoulun tarkoituksenan on valmistaa nuoria käymään itsenäisesti ehtoollisella. Sakramenttina ehtoollinen on Jeesuksen asettama pyhä ateria ja se on tarkoitettu kasteessa saadun uskon vahvistamiseksi. Ehtoolliselle voi osallistua, vaikka ei sen merkitystä ymmärtäisi täysin. Rippikoululaiset voivat rippikoulun aikana osallistua ehtoolliselle jumalanpalveluksessa rippikoulunsa ohjaajan kanssa. Tämän takia ehtoollisopetus annetaan jo rippikoulun alussa. (Suuri ihme - rippikoulusuunnitelma 2017, 13.) Rippikoululaisten on hyvä tutustua ja käydä ehtoollisella useamman kerran, jotta se tulee tutuksi ja se ei jännitä tulevaisuudessa sekä se tulisi tavaksi. Ehtoolliseen on hyvä tutustua aikaisin ennen konfirmaatiota, koska ehtoollisen nauttimiseen voi olla jostain syystä fyysisesti vaikeaa (Suuri ihme - rippikoulusuunnitelma 2017, 13).

Rippikoululaisia olisi tarkoitus opettaa erilaisia opetustekniikoita käyttäen, jotta huomioitaisiin erilaisit oppijat. Tarkoituksena on motivoida nuoria oppimaan ja osallistumaan oppitunteihin sekä pitämään kiinnostusta yllä. Opittavan asian on hyvä liittyä nourten elämään ja ilmiöihin sekä sen tulee olla riitävän haastavaa, kiinnostuksen ja motivaation ylläpitämiseksi. (Suuri ihme - rippikoulusuunnitelma 2017, 26).

Haluamme taata kaikkille tasapuolista opetusta, koska kaikki eivät välttämättä tiedä jostain Raamatun luvusta tai joku on vasta saanut Raamatun ensimmäistä kertaa käteen. Tämän takia haluamme, että kaikki ymmärtävät mistä puhutaan eikä mennä liian nopeasti eteenpäin, jotta kaikki pysyisivät opetuksessa mukana. Haluaisimme panostaa yhteisoloon ja toimintaan eli liikkumista, yhteisiä leikkejä, pelejä ja muuta toimintaa. Haluamme osoittaa nuorille, että he voivat viihtyä ilman, että puhelin olisi kädessä jatkuvasti. Tarkoituksena on kannustaa nuoria aitoon kohtaamisen ja olemaan läsnä olessaan muitten kanssa tekemisissä.

Rippikouluopetus käytännössä

Opetuksen tavoitteena on olla mieleistä jokaiselle. Rippikouluun osallistuvissa nuorissa on monenlaisia oppijoita, joten tämä myös huomiodaan opetuksessa. Rippikoulun oppitunnit eivät ole vain luonnoimista ja kuuntelemistä. Tunneilla myös osallistetaan nuoria toimimaan ryhmissä ja itsenäisesti.

Oppitunnit sisältävät ryhmätyöskentelyä, keskustelua, visuaalista opetusta ja lyhyitä luentoja. Jokainen rippikoulun työntekijä suunnittelee oman opetuksensa huomioiden erilaisia oppijoita. Näin taataan mieleinen opetus hetki nuorille, joka ei tunnu liian raskaalta tai vaivaannuttavalta.

-Nea, Miki, Hanna, Minna-Maria

Lähteet:

Pruuki, L. 2010. Rippikoulun pikkujättiläinen. Helsinki: LK-kirjat.

Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017 "Elämää Jumalan kasvojen edessä".  Kirkkohallitus. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Suuri+Ihme+-+Rippikoulusuunnitelma+2017/758d0926-f7b9-3e63-bc2b-93ffaab30f90. Viitattu: 28.1.2020.