Yleinen turvallisuus
Mitä tarkoitetaan turvallisuudella?
Turvallisuudella tarkoitetaan kokonavaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kokemusta siitä, että henkilö kokee vaarojen ja uhkien olevan poissaolevia. Kirkon ja seurakuntien tulee olla ihmisellä turvallista kaikilla näillä tasoilla: fyysisellä, henkisellä, hengellisellä, sosiaalisella, emotionaalisella ja seksuaalisella tasolla.Tämä ei koske vain rippikoululaisia, mutta myös muita seurakuntalaisia, seurakunnan työntekijöitä ja muita toimintaan osallistuvia työntekijöitä. (Turvalinen seurakunta 2019, 6.)
Turvallisuus lainsäädännössä
Turvallisuudesta säädetään myös lainsäädännössä. Kuluttajaturvallisuuslaki säätelee seurakunnan viikkotoimintaa, tapahtumia sekä leiri- ja retkitoimintaa. Sen mukaan palvelun tarjoajalla tulee olla riitävät ja oikeat tiedot kuluttajapalvelusta ja siihen kuuluvista riskeistä. Seurakunnan tulee myös antaa viestinnässään riittävästi tietoa palvelun käyttäjille ja alaikäisten vanhemmille, jotta he pystyvät arviomaan toimintaan tai palveluun liityviä mahdollisia vaaroja. Seurakunta on myös pelastuslain mukaan velvollinen ehkäisemään tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä.(Turvalinen seurakunta 2019, 6-7.)
Turvallisuus rippikoulussa
Turvallisuuden tunne on tärkeää, koska se vaikuttaa rippikoululaisten toimintaan. Esimerkiski rippikoululainen uskaltaa ilmaista omia ajatuksia ja tunteita pelkäämättä sitä, että tulee nolatuksi tai kiusatuksi (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 30). Tärkeää on myös kehittää sellainen ilmapiiri, jossa nuori kokee, että häntä arvostetaan ja kunnioitetaan sellaisena kuin hän on, koska se luo turvallisen yhteisön. Pienillä asiolla voidaan rakentaa turvallisuutta esimerkiksi ystävällisillä katseilla ja kunnioittavalla sekä lämpimällä tavalla puhuminen toisen kanssa (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 30). Haluamme luoda nuorille turvallissen tilan ja ilmapiirin, jossa nuori voi olla oma itsensä ja pyrimme myös kannustamaan nuoria siihen. Ei tarvitse olla kukaan muu, jota et ole. Sinä riität sellaisenaan kuin olet.
Työntekijöillä on suuri merkitys turvallisuuden tunteen ja hyvän ilmapiirin luomisessa. He ovat niitä, jotka varmistavat, että kaikilla on hyvä olla rippikoulussa. Heidän tulisi puuttua nopeasti kiusaamiseen ja syrjintään sekä riskitilanteisiin, kun he niitä havaitsevat. Sen takia työntekijän tulisi olla aina läsnä ja kuulolla rippikoulussa tapahtuvassa toiminnassa, jotta kiusaamista ja syrjintään voitaisiin mahdollisemman nopeasti puuttua (Turvalinen seurakunta 2019, 40). Työntekijöillä tulisi olla myös riitävästi tietoa sukupuolisensitiivisyydestä, koska nuori on rippikouluikäisenä erityisen herkässä kasvun vaiheessa. Tämän takia on hyvä miettiä, mitä rippikoulussa pelataan ja leikitään. Erityisesti koskettamisen tapaa esimerkiksi leikkien yhteydessä tulee kiinnittää huomiota. Myös siihen tulee kiinnittää huomiota, miten puhutaan ja mille nauretaan, koska se voi loukata jotakuta ja siihen tulisi puuttua mahdollisimman nopeasti. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 30.)
Tärkeää on hyvissä ajoin työntekijöiden kanssa sopia yhteiset toimintamallit, jotta esimerkiksi hätätilanteissa ja kiusaamistilanteissa osattaisiin toimia mahdollisimman hyvin eikä epäselvyyksiä tulisi. Yhteisistä toimintamalleista on hyvä myös keskustella vapaaehtoisten kanssa, jotta hekin tietävät mitä tulisi tehdä tietyissä tilanteissa. Vapaaehtoisiin kuuluu myös isoset, jotka voivat helpommin havaita esimerkiksi kiusaamista tai syrjintää. Yhtenäiset toimintamallit luovat turvallisuutta, koska selkeä ohjeistus luo turvaa ja se vähentää kaaoksen syntymistä esimerkiksi hätätilanteissa. Eri ohjeistus voi hämmentää ja luoda epävarmuutta sekä myös pelkoa. Yhteisiä toimintamalleja ja turvallisuutta vaarantavia asioita kartotetaan turvallisuusasiakirjassa, jonka seurakunnan tulee laatia, kun järjestetään rippileiriä.
-Nea
Lähteet:
Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017 "Elämää Jumalan kasvojen edessä". Kirkkohallitus. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Suuri+Ihme+-+Rippikoulusuunnitelma+2017/758d0926-f7b9-3e63-bc2b-93ffaab30f90. Viitattu: 10.3.2020.
Turvallinen seurakunta. Kirkkohallitus. Julkaistu 2019. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Turvallinen+seurakunta+-ohjeistus.pdf/d7914fda-53ac-7c79-a85f-c7d6768c7776?t=1554885485000. Viitattu 10.3.2020.
Turvallisuudella tarkoitetaan kokonavaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kokemusta siitä, että henkilö kokee vaarojen ja uhkien olevan poissaolevia. Kirkon ja seurakuntien tulee olla ihmisellä turvallista kaikilla näillä tasoilla: fyysisellä, henkisellä, hengellisellä, sosiaalisella, emotionaalisella ja seksuaalisella tasolla.Tämä ei koske vain rippikoululaisia, mutta myös muita seurakuntalaisia, seurakunnan työntekijöitä ja muita toimintaan osallistuvia työntekijöitä. (Turvalinen seurakunta 2019, 6.)
Turvallisuus lainsäädännössä
Turvallisuudesta säädetään myös lainsäädännössä. Kuluttajaturvallisuuslaki säätelee seurakunnan viikkotoimintaa, tapahtumia sekä leiri- ja retkitoimintaa. Sen mukaan palvelun tarjoajalla tulee olla riitävät ja oikeat tiedot kuluttajapalvelusta ja siihen kuuluvista riskeistä. Seurakunnan tulee myös antaa viestinnässään riittävästi tietoa palvelun käyttäjille ja alaikäisten vanhemmille, jotta he pystyvät arviomaan toimintaan tai palveluun liityviä mahdollisia vaaroja. Seurakunta on myös pelastuslain mukaan velvollinen ehkäisemään tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä.(Turvalinen seurakunta 2019, 6-7.)
Turvallisuus rippikoulussa
Turvallisuuden tunne on tärkeää, koska se vaikuttaa rippikoululaisten toimintaan. Esimerkiski rippikoululainen uskaltaa ilmaista omia ajatuksia ja tunteita pelkäämättä sitä, että tulee nolatuksi tai kiusatuksi (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 30). Tärkeää on myös kehittää sellainen ilmapiiri, jossa nuori kokee, että häntä arvostetaan ja kunnioitetaan sellaisena kuin hän on, koska se luo turvallisen yhteisön. Pienillä asiolla voidaan rakentaa turvallisuutta esimerkiksi ystävällisillä katseilla ja kunnioittavalla sekä lämpimällä tavalla puhuminen toisen kanssa (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 30). Haluamme luoda nuorille turvallissen tilan ja ilmapiirin, jossa nuori voi olla oma itsensä ja pyrimme myös kannustamaan nuoria siihen. Ei tarvitse olla kukaan muu, jota et ole. Sinä riität sellaisenaan kuin olet.
Työntekijöillä on suuri merkitys turvallisuuden tunteen ja hyvän ilmapiirin luomisessa. He ovat niitä, jotka varmistavat, että kaikilla on hyvä olla rippikoulussa. Heidän tulisi puuttua nopeasti kiusaamiseen ja syrjintään sekä riskitilanteisiin, kun he niitä havaitsevat. Sen takia työntekijän tulisi olla aina läsnä ja kuulolla rippikoulussa tapahtuvassa toiminnassa, jotta kiusaamista ja syrjintään voitaisiin mahdollisemman nopeasti puuttua (Turvalinen seurakunta 2019, 40). Työntekijöillä tulisi olla myös riitävästi tietoa sukupuolisensitiivisyydestä, koska nuori on rippikouluikäisenä erityisen herkässä kasvun vaiheessa. Tämän takia on hyvä miettiä, mitä rippikoulussa pelataan ja leikitään. Erityisesti koskettamisen tapaa esimerkiksi leikkien yhteydessä tulee kiinnittää huomiota. Myös siihen tulee kiinnittää huomiota, miten puhutaan ja mille nauretaan, koska se voi loukata jotakuta ja siihen tulisi puuttua mahdollisimman nopeasti. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 30.)
Tärkeää on hyvissä ajoin työntekijöiden kanssa sopia yhteiset toimintamallit, jotta esimerkiksi hätätilanteissa ja kiusaamistilanteissa osattaisiin toimia mahdollisimman hyvin eikä epäselvyyksiä tulisi. Yhteisistä toimintamalleista on hyvä myös keskustella vapaaehtoisten kanssa, jotta hekin tietävät mitä tulisi tehdä tietyissä tilanteissa. Vapaaehtoisiin kuuluu myös isoset, jotka voivat helpommin havaita esimerkiksi kiusaamista tai syrjintää. Yhtenäiset toimintamallit luovat turvallisuutta, koska selkeä ohjeistus luo turvaa ja se vähentää kaaoksen syntymistä esimerkiksi hätätilanteissa. Eri ohjeistus voi hämmentää ja luoda epävarmuutta sekä myös pelkoa. Yhteisiä toimintamalleja ja turvallisuutta vaarantavia asioita kartotetaan turvallisuusasiakirjassa, jonka seurakunnan tulee laatia, kun järjestetään rippileiriä.
-Nea
Lähteet:
Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017 "Elämää Jumalan kasvojen edessä". Kirkkohallitus. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Suuri+Ihme+-+Rippikoulusuunnitelma+2017/758d0926-f7b9-3e63-bc2b-93ffaab30f90. Viitattu: 10.3.2020.
Turvallinen seurakunta. Kirkkohallitus. Julkaistu 2019. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Turvallinen+seurakunta+-ohjeistus.pdf/d7914fda-53ac-7c79-a85f-c7d6768c7776?t=1554885485000. Viitattu 10.3.2020.
Kommentit
Lähetä kommentti