Arviointi rippikoulussa

Arviointi on tärkeä osa rippikoulua, koska se toimii rippikoulun kehittämisen välineenä. Rippikoulua voidaan kehittää arvioimalla sen paikallista toteutumista sekä yksittäisen rippikoulun ja koko seurakunnan rippikoulutyön osalta. Myös rippikoulua ja sen tapoja arvioidaan vuosittain valtakunnallisesti. Rippikoulun arvioinnin ja kehityksen kohteena on tavoitteet, joita yksittäiselle rippikoululle ja seurakunnan rippikoulutyö on sille asettanut. Tavoitteista kerrottaan valtakunnallisessa rippikoulusuunnitelmassa ja seurakunnan paikallissuunnitelmassa. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 67.)

Arvioinnin tehtävänä on tunnistaa toiminnan vahvuudet, hyvät käytänteet, kehittämiskohteet ja auttaa asettamaan käytännöllisiä tavoitteita seuraavan rippikoulun suunnittelussa. Arviointia tulee toteuttaa jatkuvasti ja tärkeää olisi keskittyä arvioimaan rippikoulun toteutusta ja ohjaajien toimintaa kuin rippikoululaisia ja heidän toimintaansa. Jatkuva arviointi auttaa siinä, että toimintamalleja voidaan muuttaa tarvittaessa tarpeiden mukaan. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 67.) Rippikoulun kehittäminen ja arviointi on myös sen takia tärkeää, jotta pystyisimme tarjoamaan jatkossakin nuorille ainutlaatuisia kokemuksia sekä pystyisimme tulevaisuudessa ottamaan nuorten toiveet ja ajatukset huomioon. (Ihmetoiminta - Arviointimenetelmiä rippikouluun 2017, 7.)

Arviointia tulisi tapahtua sekä muodollisesti että epämuodollisesti, koska molemmat tavat ovat yhtä tärkeitä arvioinnin kannalta. Epämudolliseen arviointiin kuuluu esimerkiksi keskustelut ja palaverit. Kun taas muodolliseen arviointiin kuuluu esimerkiksi erilaiset palaute- ja arviointilomakkeet ja rippikoulupäiväkirja. (Porkka & Huomo 2020, 1.) 

Rippikoulua tulisi arvioida päivittäin. Tärkeää olisi tarkkailla ryhmän dynamiikkaa ja ilmapiiriä, koska vapautuneessa ilmapiirissä nuoret uskaltavat puhua omia ajatuksiaan. Kun näitä tarkkailaan pystytään havaimaan tuntevatko nnuoret itsensä turvalliseksi rippikoulussa, jos eivät voidaan miettiä mistä se johtuu. Päivittäisseen arviontiin kuuluu myös kuulumisten kyseleminen nuorilta. On hyvä kysellä nuorilta, että miten voi tai miten viihdyt täällä. Silloin voidaan saada palautetta, miten nuoret kokevat rippikoulun ja minkälaisen ilmapiirin ohjaajat ovat saaneet luotua. Myös päivittäiseen rippikoulun arviointiin kuuluu isosten ja ohjaajien palaveri, jossa käydään läpi päivän kulkua. Usein isoset tuovat palaverin aikana esille asioita, joihin tulisi reagoida. On hyvä arvioida yhdessä, miten päivä on mennyt ja pohtia, miten seuraavasta päivästä saadaan vielä parempi.

Päivittäiseen arviointiin olemme myös ajatelleet tehdä rippileireille blogin, johon raamisryhmittäin käydään kirjoittamassa päivän kuulumiset, mitä päivän aikana ollaan tehty ja mitä ollaan opittu sinä päivänä. Bloginkirjoittajille on annettu valmiita kysymyksiä auttamaan kirjoittamista ja yksi isonen on myös auttamassa kirjoittamisessa. Olemme ajatelleet sitä, että joka päivälle on yhdelle raamisryhmälle annettu tehtäväksi kirjoittaa blogia ja kirjoittaminen tapahtuu aina raamiksen jälkeen. Blogin kautta myös vanhemmat voivat seurata, mitä rippileirillä tapahtuu ja miten nuoret siellä voivat. Blogia on myös tarkoitus käyttää rippikoulun arvioinnissa eli miten nuoret ovat kokeneet päivän, mitä ovat oppineet ja mikä on ollut kivaa heidän mielestään.

Toinen arvioinnin muoto on rippikoulun osien arviointi eli tällä tarkoitetaan erilaisten teemapäivien, jumalanpalvelusten, intensiivijakson ja konfirmaation arviointia erillisinä osina. Kaikkien näitten osien arviointi on tärkeää, jotta rippikoulua pystyttäisiin kehittämään ja toimintatapoja muuttamaan nuorilähtöisemmäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. On hyvä myös kysyä rippikoululaisilta, isosilta ja vanhemmilta palautetta, jotta saadaan tietää, kuinka he ovat kokeneet jonkin toiminnan ja sitä kautta muuttaa toimintaa. Palautteen saanti voi myös antaa työntekijöille uusia asioita, joihin he eivät ole kiinnittäneet huomiota.Myös olisi hyvä, että rippikoululaiset pääsevät arvioimaan itse rippikoulua. Itsearvioinnin kysymykset on hyvä tehdä rippikoulusuunnitelman tavoitteiden mukaan, koska silloin nuoret pystyvät arvioimaan rippikoulua oman näkemyksensä mukaan, miten rippikoulusuunniteman tavoitteet on saavutettu.

Tärkeää on myös arvioida, miten rippikoulun työntekijät toimivat yhdessä tiiminä ja miten yhdessä sovitut toimintatavat on toteutunut sekä kuinka työkuorma on jakautunut työntekijöiden kesken. Tärkeää olisi myös, että työntekijät arvioisivat omaa toimintaansa, miten minun toimintani vaikutti rippikoulussa. Yhdessä työntekijät voivat myös arvioida, miten rippikoulu kokonaisuudessa toimi ja onko jotain parannettavaa. Tärkeää on rippikoulun kokonaisuuden arvioinnissa ottaa rippikoululaisten ja heidän vanhempien sekä isosten palautteet huomioon, koska se luo paremman kokonaiskuvan miten rippikoulu on onnistunut ja onko tavoitteisiin päästy. Näitä tietoja työntekijät voivat käyttää seuraavaan rippikoulun tavoitteiden ja toiminnan rakentamisessa sekä kehittämisessä.

-Nea

Lähteet:

Ihmetoiminta - Arviointimenetelmiä rippikouluun. Nuori Kirkko. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://nuorikirkko.fi/wp-content/uploads/IHMETOIMINTAA.pdf. Viitattu: 6.4.2020

Porkka, J. & Huomo, V. Rippikoulun kehittävä arviointi. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/51458758/Rippikoulun+kehitt%C3%A4v%C3%A4+arviointi/274ab4ed-fae8-7d10-cab9-dea7e3fa4661. Viitattu: 6.4.2020.

Suuri Ihme-Rippikoulusuunnitelma 2017: Elämää Jumalan kasvojen edessä.  Kirkkohallitus. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Suuri+Ihme+-+Rippikoulusuunnitelma+2017/758d0926-f7b9-3e63-bc2b-93ffaab30f90. Viitattu: 3.4.2020.