Nuorilähtöisyys ja osallisuus

Rippikoulun tärkeässä osassa ovat nuoret. Rippikoulua pidetään juuri heitä varten, minkä takia rippikoulun tavoitteet, suunnittelu, rakenteet ja toiminta tulee palvella juuri heidän oppimistaan ja kasvuaan kristittyinä. Osallisuudella tarkoitetaan sekä toimintaa ja vaikuttamista, mutta myös olemista ja joukkoon kuulumista. Osallisuudessa on kyse, että nuoret saisivat olla mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa omaa rippikouluaan. Tärkeää olisi myös, että nuoret tulisivat nähdyksi, tunnustetuiksi ja kunnioitetuksi juuri omana itsenään. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 22.)

Ihanteena olisi mahdollisimman nuorilähtöinen rippikoulu, jossa nuoret olisivat mahdollisimman paljon osallisena. Jo rippikuolun suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä, kun tehdään päätöksiä, mikä olisi nuorten näkökulmasta paras ratkaisu. Siihen voi liittyä esimerkiksi: miten nuoret oppivat parhaiten, minkälaisia opetusmenetelmiä tulisi käyttää, kuinka kohdata nuori ja minkälasta toimintaa tulisi järjestää. Tärkeää on myös ottaa nuoret mukaan rippikoulun suunnitteluun. Nuorilta tulisi kysyä mitä he toivovat rippikoululta ja mitä he ajattelevat rippikoulusta. Me olemme ajatelleet sitä, että kysyisimme nuorilta, mitä he haluaisivät käydä läpi intensiivijaksolla. Eli teemme rippikoululaisille kyselyn, jossa on pääotsikoita eri päivän aiheista ja he voivat niitten alta valita heitä kiinnostavat aiheet. Nuorten valitsemia aiheita käydään läpi intensiivijakson oppitunneilla.

Oppitunneissa ja jumalanpalveluksissa on myös hyvä ottaa huomioon nuorilähtöisuus. Esimerkiksi jumalanpalveluksissa saarna olisi hyvä puhutella nuoria ja liittyä heidän elämään jotenkin. Se auttaa nuoria jaksamaan kuntelemaan ja he voivat saada jotain siitä irti. Myös opetuksessa tulee ottaa huomioon se, että aihe käsitellään siten, että se koskettaa jotenkin nuoria. Opetuksessa tulisi myös ottaa huomioon se, miten asioita opetetaan. Miten ja millä tavoin nuoret oppivisivat kaikkein parhaiten. Miten kannustetaan ja motivoidaan rippikoululaisia kiinnostumaan aiheesta ja kysymään asioita sekä keskustelemaan toisten kanssa aiheesta. Oppituntien ei tulisi olla tarkalleen valmiiksi strukturoitu, vaan antaa nuorten tuoda heidän ajatuksiaan ja mietteitään aiheeseen liittyen. Tunneissa tulisi olla joustava  ja muuttaa asioita jos ne eivät toimi juuri siihen rippikouluryhmään. Kaikki ryhmät ovat erilaisia ja samat oppimistavat sovi välttämättä kaikkien ryhmien kanssa.

On myös hyvä ottaa muussa toiminnassa huomioon nuorilähtöisyys ja osallisuus esimerkiksi hartauksissa, iltaohjelmissa ja erilaisessa leikeissä. Tulisi ajatella, mitä sen ikäiset nuoret tykkäävät leikkiä ja pelata sekä aiheita mitä heitä kiinnostaa. Isoset toimivat hyvinä apuna ohjaajille, koska he ovat nuoria, jotka voivat tietää mitkä asiat riparilaisia voisi kiinnostaa. 

Nuorilta on myös hyvä kysyä asioita, mitä mieltä he ovat jostain asiasta ja mitä he haluavat. Nuoret tietävät parhaiten esimerkiksi miten he oppivat parhaiten ja mistä he pitävät. On turhaa leikkiä jotain leikkiä koko ajan, jos nuoret eivät siitä pidä. Heiltä on hyvä kysyä myös palautetta rippikoulusta ja sen toiminnasta. He tietävät parhaiten, miten he kokivat teemapäivän ja mitä on siitä jäänyt mieleen. Nuoret eivät ole pelkästään rippikoululaisia van he ovat myös isosia, joiden ajatuksia ja mielipiteitä tulisi kuunnella.

Jumalanpalveluksissa ja konfirmaatiossa tulisi ottaa myös nuorten osallisuus huomioon. Nuorille voi antaa erilaisia tehtäviä, mutta tärkeää olisi myös kuunnella heidän mielipiteitään, että leirijumalanpalveluksista ja konfimaatiosta tulisi heidän näköisensä. Olisi hyvä yhdessä pohtia nuorten kanssa sitä, mitä lauluja esimerkiksi konfirmaation otetaan ja mitä saarnassa tulisi heidän mielestään olla. Nuorille voi myös antaa jumalanpalveluissa ja konfirmaatiossa vastuuta erilaisilla työtehtvillä. Esimerkiksi työtehtäviä voi olla: virsikirjoja jakaminen, Raamatun kappaleiden lukemista ja rukouksen lukeminen. Myös jos rippikoululaisista on soittotaitoa voi säestää virsia ja lauluja. Tärkeää olisi nuorten kanssa tehdä yhdessä asioita ja, että heitä kuunnellaan asioista, jotka vaikuttavat heihin. Osallisuus ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sitä, että on toiminnassa mukana ja saa vaikuttaa asioihin. Se tarkoittaa myös, että saa päättää osallistuuko johonkin toimintaa tai ei. Osallisuus voi olla yhtä hyvin sitä, että nuori seuraa kun jotkut pelaavat jotain peliä. Tärkeää olisi se, että nuori tuntee, että on tullut nähdyksi ja kuulluksi sekä hän saa vaikuttaa omiin asiohinsa.

-Nea

Lähteet:

Suuri Ihme-Rippikoulusuunnitelma 2017: Elämää Jumalan kasvojen edessä.  Kirkkohallitus. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Suuri+Ihme+-+Rippikoulusuunnitelma+2017/758d0926-f7b9-3e63-bc2b-93ffaab30f90. Viitattu: 15.4.2020.