Rippikoulun jumalanpalveluselämä ja ehtoollinen
Jumalanpalveluselämä
Rippikoulun jumalanpalvelus elämää tukevat seurakunnan messut ja rippikoulun aikana koettava jumalanpalvelus- ja rukouselämä. Nuoret oppivat rippikoulunaikana, että rukous ja hengellinen elämä ovat luonnollinen osa ihmisyyttä. Jumalanpalveluksen kautta ihminen kohtaa Jumalan ja tulee osaksi Jumalan armoa ja rakkautta. Jumalanpalveluksen laatu ei määräydy seurakunnan koosta tai siitä ketkä toimittavat jumalanpalveluksen. Jumalanpalveluksen mahti ja laatu pohjautuvat Jeesuksen lupaukseen. ¨Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.¨ (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 33.)
Nuorten päästessä osallisiksi jumalanpalveluksen suunnittelua ja toteuttamista jumalanpalveluksen tarkoitus avautuu nuorille paremmin. Nuoret oppivat miten liturgia, saarna, musiikki, taide, kirkkotila ja yhteisö liittyvät yhteen jumalanpalveluksessa. Nuoret oppivat myös, että jumalanpalvelus ei ole vain sanoja ja puhetta, siihen liittyy paljon muutakin. Jumalanpalvelus on myös liikettä, osallistumista, laulamista, pohdiskelua, keskustelua ja luovaa ilmaisua. Nuoret oppivat jumalanpalveluselämän osallistumalla ja tekemällä. (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 33.)
Nuori ja Ehtoollinen
Ehtoollinen on olennainen osa jumalanpalveluselämä, sen myötä kristitty pystyy hoitamaan hengellistä elämäänsä ja sovittamaan syntinsä. Ehtoollinen vahvistaa myös kristittyjen välistä yhteyttä. Rippikoulussa nuori oppii ehtoollisen merkityksen Jeesuksen asettaman sakramenttina. Rippikoulun myötä ehtoollisesta voi tulla nuorelle tapa, jolla hän säännöllisesti hoivaa hengellistä elämäänsä. (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 35.)
Ehtoollinen voi olla monille nuorille uusia asia, joka tulee esille vasta rippikoulussa. Rippikoulun alussa nuoria opetetaan ehtoollisen merkityksestä ja vietosta. Ehtoollisopetuksen lähtökohtana on kuitenin vapaaehtoisuus. Nuori saa itse päättää ottaako ehtoollisen vastaan vai haluaako hän vain siunauksen. Rippikoulun aikana nuorilla opetetaan myös ehtoollisen maailmanlaajuisista ulottuvuuksista, kuinka kaikilla kristillisillä kirkoilla ole ehtoollisyhteyttä. Tämän opetuksen myötä nuori voi osallistua toisen kirkkokunnan jumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen. Ehtoollinen on kuitenkin mysteeri, jonka kaikkia ulottuvuuksia ihminen ei pysty ymmärtämään. Ehtoollisen hengellinen merkitys avautuu kuitenkin vasta siihen toistuvan osallistumisen kautta. (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 35.)
Nuorten jumalanpalveluselämä ja ehtoollinen
Rippikouluun tulevien nuorten on osallistuttava itsenäisesti kolmeen jumalanpalvelukseen ennen intensiivijaksoa. Näihin kolmeen jumalanpalvelukseen osallistumalla nuorille tulee hieman tutummaksi jumalanpalveluselämä ja ehtoollinen johon intensiivijaksolla syvennytään paremmin. Intensiivijaksolla nuoret pääsevät omissa isosryhmissään suunnittelemaan jumalanpalveuksen rippikoulun papin kanssa. Jumalanpalvelukset liitetään kirkkovuoteen, jotta nuoret oppivat jumalanpalvelusten kautta kirkkovuoden juhlapyhistä. Intensiivijakson aikana syvennytään ehtoollisoppiin, jotta nuoret olisivat omassa konfirmaatiossaan valmiit ottamaan ehtoollisen vastaan.
-Miki
LÄHTEET:
Suuri Ihme-Rippikoulusuunnitelma 2017: Elämää Jumalan kasvojen edessä. Kirkkohallitus. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Suuri+Ihme+-+Rippikoulusuunnitelma+2017/758d0926-f7b9-3e63-bc2b-93ffaab30f90. Viitattu: 8.5.2020
Rippikoulun jumalanpalvelus elämää tukevat seurakunnan messut ja rippikoulun aikana koettava jumalanpalvelus- ja rukouselämä. Nuoret oppivat rippikoulunaikana, että rukous ja hengellinen elämä ovat luonnollinen osa ihmisyyttä. Jumalanpalveluksen kautta ihminen kohtaa Jumalan ja tulee osaksi Jumalan armoa ja rakkautta. Jumalanpalveluksen laatu ei määräydy seurakunnan koosta tai siitä ketkä toimittavat jumalanpalveluksen. Jumalanpalveluksen mahti ja laatu pohjautuvat Jeesuksen lupaukseen. ¨Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.¨ (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 33.)
Nuorten päästessä osallisiksi jumalanpalveluksen suunnittelua ja toteuttamista jumalanpalveluksen tarkoitus avautuu nuorille paremmin. Nuoret oppivat miten liturgia, saarna, musiikki, taide, kirkkotila ja yhteisö liittyvät yhteen jumalanpalveluksessa. Nuoret oppivat myös, että jumalanpalvelus ei ole vain sanoja ja puhetta, siihen liittyy paljon muutakin. Jumalanpalvelus on myös liikettä, osallistumista, laulamista, pohdiskelua, keskustelua ja luovaa ilmaisua. Nuoret oppivat jumalanpalveluselämän osallistumalla ja tekemällä. (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 33.)
Nuori ja Ehtoollinen
Ehtoollinen on olennainen osa jumalanpalveluselämä, sen myötä kristitty pystyy hoitamaan hengellistä elämäänsä ja sovittamaan syntinsä. Ehtoollinen vahvistaa myös kristittyjen välistä yhteyttä. Rippikoulussa nuori oppii ehtoollisen merkityksen Jeesuksen asettaman sakramenttina. Rippikoulun myötä ehtoollisesta voi tulla nuorelle tapa, jolla hän säännöllisesti hoivaa hengellistä elämäänsä. (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 35.)
Ehtoollinen voi olla monille nuorille uusia asia, joka tulee esille vasta rippikoulussa. Rippikoulun alussa nuoria opetetaan ehtoollisen merkityksestä ja vietosta. Ehtoollisopetuksen lähtökohtana on kuitenin vapaaehtoisuus. Nuori saa itse päättää ottaako ehtoollisen vastaan vai haluaako hän vain siunauksen. Rippikoulun aikana nuorilla opetetaan myös ehtoollisen maailmanlaajuisista ulottuvuuksista, kuinka kaikilla kristillisillä kirkoilla ole ehtoollisyhteyttä. Tämän opetuksen myötä nuori voi osallistua toisen kirkkokunnan jumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen. Ehtoollinen on kuitenkin mysteeri, jonka kaikkia ulottuvuuksia ihminen ei pysty ymmärtämään. Ehtoollisen hengellinen merkitys avautuu kuitenkin vasta siihen toistuvan osallistumisen kautta. (Suuri ihme, Rippikoulusuunnitelma 2017, 35.)
Nuorten jumalanpalveluselämä ja ehtoollinen
Rippikouluun tulevien nuorten on osallistuttava itsenäisesti kolmeen jumalanpalvelukseen ennen intensiivijaksoa. Näihin kolmeen jumalanpalvelukseen osallistumalla nuorille tulee hieman tutummaksi jumalanpalveluselämä ja ehtoollinen johon intensiivijaksolla syvennytään paremmin. Intensiivijaksolla nuoret pääsevät omissa isosryhmissään suunnittelemaan jumalanpalveuksen rippikoulun papin kanssa. Jumalanpalvelukset liitetään kirkkovuoteen, jotta nuoret oppivat jumalanpalvelusten kautta kirkkovuoden juhlapyhistä. Intensiivijakson aikana syvennytään ehtoollisoppiin, jotta nuoret olisivat omassa konfirmaatiossaan valmiit ottamaan ehtoollisen vastaan.
-Miki
LÄHTEET:
Suuri Ihme-Rippikoulusuunnitelma 2017: Elämää Jumalan kasvojen edessä. Kirkkohallitus. Julkaistu 2017. Saatavissa: https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Suuri+Ihme+-+Rippikoulusuunnitelma+2017/758d0926-f7b9-3e63-bc2b-93ffaab30f90. Viitattu: 8.5.2020
Kommentit
Lähetä kommentti