Seurakunnan elämään tutustuminen

Teemapäivät

Rippikoulu jaksoon sisältyy kaksi teemapäivää, joihin kaikki rippikouluryhmät osallistuvat saman aikaisesti. Päivien teemoina ovat lähetys ja diakonia sekä toisena päivänä musiikki. Ensimmäinen teemapäivä pidetään tammikuussa ja tutustumme gospel musiikkiin pitämällä rippikoulukonsertin. Musiikki on tärkä osa kristinuskoa, rippikoulua ja varsinkin rippileiriä. Rippikoulukonsertilla tutustutamme nuoria erilaisiin gospelmusiikkeihin sekä muutamiin kappaleisiin mitä tulemme todennäköisesti laulamaan rippileireillä. Yritämme saada muutamia erilaisia bändejä esiintymään erilaisista genreistä, jotta nuoret oppivat, että gospel ei tarkoita pelkästään virsien laulamista. Virsien ja ylistyslaulujen hengellistä merkitystä avataan myös nuorille, jotta nuoret voisivat löytää niistä merkitystä myös itselleen. Konsertissa rohkaisemme myös nuoria itse laulamaan mukana yhteislauluissa ja miksei myös muissakin lauluissa, koska haluamme ja toivomme nuorten kokevan osallisuutta ja yhteyttä niin toisiinsa kuin seurakuntaankin. Hengellinen musiikki voi olla myös nuorille se ensimmäinen asia, joka herättää mielenkiintoa Jumalaa kohtaan. Kristinuskon teologia voi avautua laulujen sanoitusten kautta nuorelle henkilökohtaisemmin. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 38.) Ohjaajien on hyvä pistää merkille nuorten kappale mieltymyksiä ja ottaa niistä koppi intensiivijaksoa ajatellen. 

Toinen teemapäivä on maaliskuussa, jonka teemana on lähetys ja diakonia ja tarkoituksenamme on tutustua Suomen lähetysseuraan Global action-pakohuonepelin avulla. Pakohuonepeli auttaa nuoria ymmärtämään mikä on Suomen lähetysseura ja minkälaista toimintaa he tekevät mielekkäällä oppimistavalla. Lisäksi pakohuonepelillä on loistava ryhmäyttävä vaikutus, joka onkin toinen päivän tavotteista. Nuoret pystyvät tutustumaan ja ryhmäytymään oman joukkueensa kanssa kulkiessaan huoneesta toiseen ratkaisemassa arvoituksia. Päivän alussa ennen hauskuutta pidetään kuitenkin yhteinen tunti ensin lähetyksestä ja diakoniasta sekä lähetysseurasta, jotta nuorilla on jo etukäteen pieni ymmärrys lähetyksen ja diakonian merkityksestä. Näin pelinkin tarina pääsee elämään nuorten mukana päivän aikana. Päivän mittaa on myös muutamia muita rasteja jossa kertomaan punaisesta rististä, ulkomaanavusta ja vapaaehtoistyöstä ja jos seurakuntamme lähetti on rippikoulujen aikaan Suomessa voisi hän olla myös paikalla kertomassa kokemuksistaan kohdemaassaan ja lähetystyöhön valmistautumisesta. Nuoria pyritään innostamaan ja kannustamaan vapaaehtoistyöhön. Kuka tietää, jos vaikka joku nuorista löytäisi kutsumuksensa lähetystyöstä?

Jumalanpalvelukset 

Rippikoululaisilla on ollut tapana käydä omaan tahtiin kolmessa jumalanpalveluksessa, jotta he tutustuvat ennen intensiivijaksoa sen käytänteisiin. Kirkkoon tutustumisen jälkeen nuoret ovat vapaita käymään jumalanpalveluksessa tai muussa kirkollisessa toimituksessa ennen intensiivijaksoa ja heidän kuuluu ottaa tästä merkintä papilta tai muulta työntekijältä, että he ovat osallistuneet jumalanpalvelukseen (tai hautajaisiin, häihin, kasteeseen, yms.). Nuoria kehoitetaan ja kannustetaan käymään ehtoollisella kunhan he ovat ensiksi saaneet ehtoollisopetuksen rippikoulussa. 

Nuorisotoiminta  

Rippikoulun seurakunnan elämään tutustumisessa rippikoululaisia velvoitetaan käymään kahdessa nuortenillassa tutustumassa toimintaan. Nuorteniltoja järjestetään lähestulkoon joka perjantai ja siellä on ensiksi tunnin mittainen ohjelma/opetus, jonka jälkeen on iltapalaa tarjolla ja vapaa-aikaa, jossa voi hengailla muiden nuorten kanssa ja puhua milloin mistäkin. Ilta loppuu yhteiseen iltahartauteen, joka kestää noin vartin ja vielä ennen kotiin perinteisesti lopetamme sisaruspiiriin. 

ym. intensiivijakson ulkopuolinen toiminta

Vanhempien tapaamiset ovat tärkeä osa rippikoulua, koska rippikouluun osallistuu enemmän tai vähemmän myös rippikoululaisen lähipiiri. Rippikoulu ohjaajien on hyvä tietää vähän mikä tilanne kotona on, jotta voidaan yhdistää kasvot puheeseen ja ymmärtää tilanteita paremmin. (Suuri ihme - Rippikoulusuunnitelma 2017, 28.) Ennen intensiivijaksoa pidetään huoltajien kanssa, joko pieni tapaaminen kasvotusten tai puhelimitse. 

- Hanna & Minna-Maria